2x12 95kg

Ensimmäinen ohjattu salisessio oli tänä aamuna.

OH MY GOD...

Oli ohjaaja tehnyt jokseenkin brutaalin ohjelman ja rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että sitä ei ihan loppuun tänään menty koska 1) minulle alkoi tulla huono olo ja 2) energia ei vain riittänyt. Voi johtua siitä, että aamupalasta oli jo kolmisen tuntia aikaa ja olin pyöräillyt sessiota ennen sellaiset nelisen kilometriä jo.

Mutta, että (niin kuin teinit, tai ihana Sampo Marjomaa sanoisi) OOÄMGEE.

Yllätyin iloisesti kuitenkin, kun jaksoin esimerkiksi jalkaprässissä tehdä 2x12 sarjan painolla 95kg! Yläselkä, kädet ja keskivartalo on kuitenkin aika rapakunnossa. Tästä se lähtee kunto kuitenkin nousemaan!

Torstaina seuraavan kerran, ilman ohjausta. Voi olla, että teen hieman pienemmillä painoilla ja lisään vähän crosstrainerilla kelausta.

Jännityksellä odotan, miten kamalan kipeä olen huomenna... IIK!

Mitä vikaa on luonnollisuudessa?

Tuleeko joillekin teistä välillä sellainen olo, että kun katsoo naistenlehtien kansia, tai vaate/hajuvesi/meikki/vähän kaikenlaisia mainoksia, että ns. tavallisella naisella on median markkinoiman kuvan mukaan täydellinen iho, ei selluliittia missään, ei jenkkakahvoja, ei hiusongelmia, jne? Minulle tulee välillä juurikin sellainen olo. Kyse ei ole siitä, että media markkinoisi täydellistä naista. Ei. Media väittää, varsinkin mainostajat, että ihan tavallinen nainen omaa juuri nuo edellämainitut ominaisuudet. Ja lisäksi hänellä on supertuuheat silmäripsetkin.

TOI ON NIIN VÄÄRIN. Olen aikoinani opiskellessani lukenut aika montakin kurssia mediakasvatuksesta. Mediakasvatushan on nykyään jo oikeastaan pakollista, sillä varsinkin markkinoivalla medialla ei tunnu olevan mitään moraalia kun tullaan esimerkiksi nuorille ja miksei vanhemmillekin naisille markkinoitaviin vaatteisiin. H&M on tästä mielestäni hyvä esimerkki, länsinaapurissahan pulju sai käsittääkseni huomautuksia, kun niin printti- kuin tv-mainonnassakin oli turhankin laihoja malleja.

Toinen asia ovat naistenlehtien kannet, ja no suurinosa ripsivärimainoksista. VOI SITÄ KUVANKÄSITTELYN MÄÄRÄÄ (tiedän mistä kirjoitan, olen opiskellut kuvankäsittelyä kohta kuusi vuotta)! En ole nähnyt ainuttakaan esim. Cosmopolitanin kantta, jossa kannessa hilluvan tähtösen/mallin ihoa ei olisi siloteltu epäluonnollisen sileäksi, tai pieniä muhkuroita kropasta otettu pois. Mielestäni KAIKISSA käsitellyissä kuvissa, jotka tulevat mihin tahansa lehteen, tulisi olla merkintä MP (manipulated picture, eli vapaasti suomennettuna käsitelty kuva). Lukijalle kävisi selväksi, että kyse ei ole todellakaan mitenkään todellisuutta vastaavasta kuvasta. Jokunen vuosi sitten tätä kai suunniteltiin, mutta ei taida homma olla toteutumassa kuitenkaan.

Poikkeuksiakin löytyy, mainosten puolelta ensimmäisenä tulee mieleen Dove, ja heidän kampanjansa, jossa malleina toimivat oikeat, normaalit naiset. Jännää, että se oli poikkeavaa. Minusta sen tulisi olla standardi. Lopultahan ei voi paljoa luottaa siihen, mitä se malli/Hollywood-tähtönen sanoo tuotteesta, koska ei heidän ole pakko sitä käyttää. Ja tuskin he käyttävätkään, koska varaa on varmasti kalliimpiin ja parempiin tuotteisiin, kuin mitä löytyy markettien hyllystä. Toisaalta, jos tavalliselle tallaajalle tarjotaan huimia summia tuotteen mainostamisesta, niin luultavasti hänkin kehuu ko. tuotteen maasta taivaaseen.

En oikein käsitä sitä, miksi televisiossa pyörii kaikenmaailman "tahdotko malliksi"-ohjelmia. Tietenkin on syntynyt vastareaktioita, on sitten niitäkin ohjelmia joissa painotetaan luonnollista, Äiti Maan suomaa kauneutta.

Pointtini: Median tulisi ottaa vastuu siitä, miten kovia ulkonäköpaineita niin nuoremmat kuin vanhemmat ihmiset nykyään kokevat. Kauneuteen ja kauneusihanteeseen liittyviä ohjelmia, lehtiä, nettisivustoja on ihan liikaa (kamalin esimerkki tällä hetkellä mielestäni on Livillä alkanut nimeltämainitsematon suomalaiseen kauneushoitolaan sijoittuva reality). Kauneusleikkaukset yleistyvät koko ajan. Mistä se johtuu? Medialla on vastuunsa. Muotisuunnittelijoilla on vastuunsa. Kauneusteollisuudella on vastuunsa. Milloin joku OIKEASTI tekisi jotain, näyttääkseen että kantaa vastuunsa?

Loppuun Sixx AM:n uutta tuotantoa, joka niin kovin hyvin sopii tähän.

PS. Jokainen on kaunis. Ja oikea kauneus, niin kliseeltä kuin tämä kuulostaakin, tulee sisältä. Voit olla ihanne mitoissa, kaunis kasvoinen, tuuheat hiukset ja silmäripset omaava ihminen. Vaan jos olet sisältäsi tyhjä, et ole kuin se kuori joka lopulta rapistuu ja rumenee.

Laine kerrallaan

Eilen näin ties monettako kertaa livenä yhden parhaista suomalaisista bändeistä. Kyseessä on Kaskisista kotoisin oleva SARA. Vaikka kyseessä oli pieni yleisö, riitti pojilla silti energiaa ja Joan laulu tulee AINA sydämestä. Energian aisti. Harva suomalainen bändi on lavalla niin innostunut omasta jutustaan, ja samalla myös huomioi yleisönsä. Menkää, kokekaa. Aivan uskomaton energia Saran keikoilla on.

PS. Saran videot on muuten järestään ihan törkeän hyvän näköisiä. Estetiikantajua löytyy.

Nikki Sixx: This Is Gonna Hurt

Nikki Sixx on saanut aikaan jotain aivan käsittämättömän upeaa. Ensinnäkin suosittelen lukemaan herran Heroiinipäiväkirjat-opuksen. On hyvin opettavainen kirja.

Ja sitten tämä uusin tuotos: This Is Gonna Hurt.
Jos olen oikein käsittänyt, tuon nimen alle lukeutuu kirja, Sixx AM:n levy ja dokumentti. Ja dokumentti on nyt netissä. Mr. Sixx jakaa Nassussa linkkejä dokumentin osiin ja ajattelin auttaa jakamalla linkit myös täällä. Eli...

OSA I

OSA II

Kolmaskin osa on olemassa, laitan sen tänne heti kunhan herra Sixx saa sen ladattua nettiin niin, että näkyy täällä Suomessakin.

Koruja ja kynsiä

IHAN ENSIN: This is why I LOVE Meow Cosmetics. Tilasin heiltä, ja hölmönä en käyttänyt alennuskoodia joka oli tullut Call Cat Newsletterissä (fiksuna tyttönä en lukenut sitä ennen tilausta...D'oh). Otin yhteyttä "kisuihin" ja he hyvittivät Paypal-tililleni sen summan, jonka olisin saanut alennusta jos olisin alekoodia käyttänyt! Aivan käsittämättömän upeaa!


Eilen tuli tehtyä se kardinaalimoka, että menin hetkeksi "lepuuttamaan silmiäni". Pari tuntia myöhemmin heräsin, enkä tiennyt mikä maa, mikä valuutta, missä olen ja kuka olen. Kello oli tuolloin puoli yhdeksän illalla. EI NÄIN. Nukkumatti tulikin sitten vasta joskus kahden jälkeen aamuyöllä toivottamaan hyvää yötä ja heittämään kasan hiekkaa silmiin.

No, koskapa oli tylsä ilta, sain aikaan vaikka ja mitä. Ensinnäkin sain vihdoin ja viimein käyttöön Beadaholiquelta tilatut pienen pienet kuukivet. Kun oli tarpeeksi pehmeää 3 millistä hopealankaa, niin mokomista sai aikaan oikein pienen ja söpön setin. Kas tässä...

Kuvan laatu on heikohko, mutta ainoa kuva missä näiden fasettihiottujen kuukivi briolettien hyvin hento violettiin vivahtava väri tulee esiin. Ovat tosiaan pieniä, kuten kuvasta voi päätellä. Kuunpisarat tuli näille söpöläisille nimeksi. Ja ihan omaan käyttöön, koskapa olen rapu horoskoopiltani ja kuukivi on ravun kivi.

Intouduin myös yön tunteina kikkailemaan kynsilakoilla. En ole koskaan pahemmin välittänyt kynsillä kikkailuista. Rakennekynsiä pidän lähinnä turhuuden turhuutena. Minulle riittää, että omat kynnet ovat huolitellut ja hyväkuntoiset. Mutta niin, löysin vanhan Anytimen hopeanvärisen kynsilakan ja aattelin, notta tuohan passais tuon IsaDoran mustan cracklen alle vallan mainiosti. Ja niinhän se passasi. Tässä tulos:

Näitä pidempiä kynsiä en halua, en vaan osaa olla jos on todella pitkät kynnet. Raavin vahingossa itseäni ja toisia. Not good.

Tällaista tällä kertaa. Olen tässä jo pidemmän aikaa kirjoittanut tuonne luonnoksiin etenkin naisten vääristyneestä kauneusihanteesta. Ehkä saan paasaukseni vielä jokin päivä julkaistua. Aihe kun on lähellä sydäntäni.