Minun aarteet

Tyttö ilman helmikorvakorua- blogin Sonia listasi aarteensa. Ajattelin, että pakkohan minunkin on sitten... Itse listasin ne kosmetiikkatuotteet/hajustetuotteet, jotka on minulle tärkeitä laadullisesti tai sävyiltään/tuoksuiltaan. Tai sitten vain ihan designiltaan, en ottanut rahallista arvoa mitenkään huomioon tässä listassa.

Mutta niin, ne Aarteet...

MSCHIC:n KIDE- linjan puiset kuutiot ihastuttivat minut niin designillaan kuin laadullaan ja sävyillään. Rakastan näitä palikoita yli kaiken! Jos kämppäni olisi erillainen, ja olisi enemmän tilaa, niin nämä olisivat kyllä osana sisustusta. 

Puisista kuutioista rakkain, KIDE YSI koki kaamean kohtalon. Pelastin sen mitä pystyin,
onneksi siis suurin osa säilyi käyttökelpoisena. Ja kuten isäni sanoisi, lattian kautta siitä saa kaksin
verroin parempaa!  

Tässä on uusin kuutioni, KIDE KO Reflect. Upea ihonsävyinen, neutraali highlighter.
Käy poskipäihin, kulmaluulle, nenän varteen... Ihan minne vain haluaa hienostuneen korostuksen. 

KIDE SE Light on ollut luottopuuterini erikoistapahtumiin jo pitkän aikaa. Ja kuten kuvasta näkyy, pohja pilkistää.
Tämä antaa kasvoille samettisen pinnan, joka pysyy PITKÄÄN. Korjailuja ei juuri tarvita. 

Too Facedin Naked Eye- paletti on uusia hankintoja myös, ja olen ihan korviani myöten rakastunut tähän palettiin. KAIKKI sävyt ovat käytettäviä, ja tällä loihtii niin päivään, kuin iltaan ja juhlaan sopivan silmämeikin. LOVE IT.

Tässä näkyy paletin sisältö, eniten on käyttöä ollut ihanalla Lap Dance- sävyllä.
Upea pehmeä violettiin menevä taupe. Nam.

Poskipunista tälle listalle pääsivät kallein ja halvin poskipunani. NARS:n Orgasm (vasemmalla) on hypetyksensä arvoinen. Upea mielestäni kylmä persikkainen sävy, jolla saa taiottua hehkua harmaimpaankin naamaan. Halvin poskipunani on MUA:n poskipuna, jonka sain Lontoon tulijaisina eräältä ystävältäni. Sävynä Shade 1 on tuollainen hempeä pinkki, jolla saa hyvin herkän korostuksen poskille. Tykkään kovasti molemmista!

Ikisuosikkini, Emporio Armanin She. Tämä punainen pullo on Night- versio tuoksusta. Eli vielä intensiivisempi ja lämpöisempi, jos mahdollista. Tykkään myös She- tuoksujen pulloista. Eleettömiä, tyyllikkäitä.  Harmi vaan, ettei tätä enää taida saada juuri mistään. Normaalia She:tä saanee... I hope. 

Uusin rakkauteni hajuvesien puolella on tämä Lady Gagan Fame- tuoksu. Tykkään ihan järjettömästi tästä, ja se näkyy hajuveden hupenemisena. No, tammikuussa tulee iiiiso palkka. Sitten ostetaan tätä lisää! 

Näin. Tässä ovat minun rakkaani. Luulen, että jos joskus saisin hankittua GHD:n, niin sekin nousisi tälle listalle helposti. 

Tässä tämän päivän hömppä. 

Suuri joululahjapostaus 2012

Hupsistupsis pimpelipompeli, eli unohdin toivotella teille lukijoille hyvät joulut. Mutta, kuitenkin.. Hyvää joulunaikaa, ja rakkautta, iloa ja onnea vuodelle 2013!

Kuten otsikko jo sanookin, kyseessä on suuri joululahjapostaus, vuosimallia 2012. Tänä vuonna ei pukki tuonut kosmetiikkaa (tai siis tuo kyllä, mutta ovat vasta matkalla luokseni mokomat). Muita juttuja pukki sitten toikin...

Töistä sain lahjaksi Reidas Palmgrenin Sudenmarja- kirjan, sekä huippusuositun Safkaa kirjan, jossa on se paljon puhuttu avokadopastan ohje. Löytyy kyllä paljon muitakin, oikein maukkaita ohjeita. Me likey!

Hyvältä ystävättareltäni, Heidiltä, sain lahjaksi UPEITA koruja. Kaulakoruksi tuli tällainen ihanuus.
Käsittääkseni tuossa on obsidiaani ja sitten noita kiemuroita. LOVE IT!

Sitten sain myös kaulakorun kanssa yhteensopivan sormuksen, jossa on myös käsittääkseni obsidiaani. Sekä hopealangasta väännetyn ihanan pikkusormuksen joko pikkusormeen tai sitten ekan ja tokan rystysen väliin pujotettavaksi. Sain Heidiltä myös korvikset, joista en harmi vaan saanut kunnollista kuvaa. Pöh.
Mutta samanlaista koukeroista meininkiä niissäkin. 

Sitten sain ystävältäni Hannalta maailman suloisimman ja käytännöllisimmän lahjan! Cookies in a jar! Tässä purkissa on aineet Cow Girl cookiesseihin. Tarvitsee vain sekoittaa kuivat aineet ja lisätä vain kananmuna ja 1½ dl sulaa voita. Ja paistaa 10min 175 asteisessa uunissa. Ja ovat kuulemma hyviä... Ja come on, fariinisokeria, amerikanpastilleja, suklaahippuja, cashewpähkinöitä ja kaurahiutaleita. EI VOI OLLA PAHAA. Teen varmaan näitä töihin, kun menen taas perjantaina sinne. Ja sitten täytän purkin uusilla aineilla ja laitan kaappiin odottamaan seuraavaa kertaa, kun tekee mieli pikkuleipiä. LOVE, LOVE, LOVE THIS!

Joulu meni muuten rauhallisesti. Olin töissä aamulla kolmisen tuntia. Sitten tulin kotiin, söin perinteisen jouluruokani, eli savulohisalaattia sekä laatikoita. Ja sitten nukuin MAAILMAN PARHAIMMAT päiväunet. Joulupäivänä kävimme kuuntelemassa yhden keikan Hannan kanssa. Ja tänään olen vain ollut. Tosin pelkkä oleminen on osoittautunut aika hankalaksi yllättäen. Kaipaan tekemistä, koska muuten jää liikaa aikaa ajatella. Ja sitten alkaa ajattelemaan ihan hölmöjä juttuja.

Taidan omistaa loppu illan sille, että opettelen vain olemaan TÄSSÄ JA NYT.

Olkaa tekin rakkaat kultimussukka lukijani TÄSSÄ JA NYT.

EDIT KLO 22.31
AI NIIN! Muistipa Face Helsinkikin minua, sain postissa heiltä Ziajan kaakaokäsirasvan, joka oikeasti tuli tarpeeseen. Töissä kädet kärsineet mahdottomasti, samoin myös pakkasten takia. Ja tuo Ziajan rasva onkin toiminut hyvin koppurakämmenten pelastajana, siellä se työpaikan pukukaapissa minua odottelee. Kiitos vain kovasti Face Helsingin porukka!

Maailman ihanin Miina Savolainen

Olen aika onnekas. Olen töissä paikassa, jossa saan tutustua kirjailijoihin ja valokuvaajiin. Lauantaina 15.12 minulla oli ilo tutustua joulukiireiden keskellä upeaan Miina Savolaiseen, joka on valokuvaaja upean Maailman ihanin tyttö- kirjan takana.

Miina on helsinkiläinen valokuvaaja, hän on painottanut taiteensa yhteisötaiteen puolelle. Miina on ihmisenä valloittava, sydämellinen ja hänellä on hyvin outo ja ihana lahja tulkita ihmistä tuntematta tätä lainkaan. Ostin hänen kirjansa, ja pyysin signeerausta. Miina kysyi minulta, mitkä asiat tekevät minut onnelliseksi. Sanoin hevoset, luonto, paahteinen metsä, käsillä tekeminen ja se rauha mikä tulee paniikkikohtauksen jälkeen. Parin tarkentavan kysymyksen jälkeen Miina sai aikaiseksi tekstin, joka kosketti minua todella syvältä. Sai melkein itkemään töissä. Miina kirjoitti kirjaani:

"Millalle

Maailman ihanimmalle tytölle!

Anna luonnon suuruuden johdattaa sinut tämän maailman tutkimattomille ratsupoluille. Keskikesän lehtihunnun alle. Vapaiden vesien äärelle. Anna hevosesi painaa kavionsa pehmeälle sammalelle. Löydä rohkeutesi hevosen voimasta. Lohtusi helteen paahtaman metsän tuoksusta. Vapautesi laukan rytmistä. Ilosi kanssa tanssi! Puno yhteen elämäsi herkimmät ja salaisimmat säikeet, kauneimmat elämäsi langat. Anna omien kättesi tehdä muoto niille asioille, joille ei ole olemassa sanoja. Tee todeksi herkkyytesi, vahvuutesi. Avaa sisäinen maailmasi. Sinussa oleva syvä rauha. Katso aina itseäsi rakastavasti ja hellästi."

On uskomatonta, että Miina kirjoitti vapaista vesistä, ja tanssista. En niitä maininnut sanallakaan, koska siinä kiireessä keskellä myymälää ei vain tullut mieleen. Luulen, että hänen vaistonsa kertoi hänelle, että kirjoitappa näin niin kosketat tuon kiireisen naisen sydäntä ja lujasti. Ja vapaus laukan rytmissä... Siellähän se on, vapaus.. 

Olen niin järjettömän kiitollinen siitä, että sain kohdata Miinan. Vaikka vain ihan lyhyen hetkisen ajan. Jos teillä lukijoillani on joskus mahdollista tutustua Miinaan ja hänen taiteeseensa, niin menkää ihmeessä. Olen varma, että hymyilette ja tunnette lämpöä Miinan kohtaamisen jälkeen. Lisäksi suhtaudutte varmasti itseenne ja toisiin paljon ymmärtäväisemmin. Ja se on tärkeää tässä maailmassa, jossa joka tuutista pursuaa jotain typeriä kauneusihanteita niin ulkoiselle kuin sisäiselle kauneudelle. 

Ja Miina, jos luet tätä, niin KIITOS. Olet upea!

Lisää Miinasta ja Maailman ihanin tyttö- kirjasta TÄÄLLÄ. 

Kirjallisuutta, joulukoristeita ja yksi oikein nappi kynsilakka

Heippatirallaati,

on ollut piiiiiitkä päivitystauko. Pääasiallinen syy on työ, tuo kaiken hauskan tielle tuleva välttämättömyys. Tosin pidän työstäni. Tähän aikaan vuodesta se vaan vie voimat, koska kiire on suunnaton koko ajan..

Mutta niin. Kirjallisuutta.

Voin kertoa, että uusin Finlandia- voittaja, Ulla-Lena Lundbergin Jää (Is) myy kuin häkä. Myös tietokirjat myy. Esko Valtaojan Kaiken käsikirjaa on myyty uskomattoman paljon, samoin myös Tieto-Finlandia voittaja, Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut myy. Mua ilostuttaa aina, kun tietokirjatkin myy. Tosin ilolla myyn myös esimerkiksi Riikka Pulkkisen Vieras- teosta. Sekin on mielestäni upea, vaikka en olekaan kuin hieman selaillut töissä. Sofi Oksasen uusin ei meillä myy niin paljoa, kuin luulisi. Sitä onkin sanottu vaikeaksi kirjaksi, joten en ihmettele. Itse sain sen töistä omaksi, koska saatiin myytyä sitä ensimmäisen viikon aikana (julkaisun jälkeen siis) tarpeeksi paljon ketjussa. Kaikki vakkarityöntekijät sai silloin kirjan omakseen.

Minulla on myös yksi ylimääräinen kappale sitä, kun eräs työkaveri ei välittänyt ottaa kirjaa ja luovutti sen minulle. Mietin tässä mitä tehdä sille... Ehdotuksia? Pitäisikö järjestää arvontaa halukkaiden kesken? 

Mutta niin, tietokirjat... Itse olen hurahtanut tietokirjoihin ihan täysillä. Tällä hetkellä luen Bill Brysonin Lyhyt historia lähes kaikesta- opusta, joka aloitetaan keveästi singulariteetin käsittelyllä. Sfääreissä siis mennään, mutta jostain syystä tykkään lukea juuri tuollaista nyt. Se asettaa jostain syystä minulla asiat perspektiiviin. Aion myös tuon Esko Valtaojan uusimman kirjan ostaa. Se alkaa niin lupaavasti, että pakkohan se on saada. Ehkäpä sitten ensi vuoden alku vietetään tietynlaisen identiteettikriisin kourissa, koska Esko aloittaa kirjansa väittämällä, ettei meitä ole olemassa (muistaakseni, jotain olemassaoloon liittyvää se oli...).

Tiesittekö, että protoneita mahtuu yhteen i:n pisteen kokoiseen
painomustetäplään suurinpiirtein 500 000 000 000 kappaletta?

Mutta niin, Jörn Donner ei ollut väärässä lausuessaan kuolemattomat "lukeminen kannattaa aina"- sanat. Olen taas löytänyt sisäisen lukutoukkani. Ja lisäksi tuhlannut kirjoihin yli 300€ toukokuun jälkeen... Mikä ei sinänsä ole paljoa, mutta no... Minulta se on PALJON. Toki kosmetiikkaankin on mennyt rahaa, Emotions kun on naapurissa ja yläkerran naapurina on Body Shop...

Kosmetiikasta puheenollen, löysin TÄYDELLISEN kynsilakan töitä varten...

Älkää välittäkö kauheista kynsistäni, töissä ei vaan pysty pitämään pitkiä kynsiä.
Raapii itseään, kirjoja ja asiakkaita , jos tuota pidemmät kynnet omaa.

Kyseessä on Wettiksen Megalast- linjan lakka, sopivasti nimeltään Red a Good Book! Nimi on juuri nappi, ja värikin menee hyvin työvaatteiden sävyihin. Oikeasti, kiljaisin hiukan Seppälässä kun löysin tämän. Voi sitä tällainen kolmekymppinenkin vielä hihkua kuin teinityttö.

Kiireiden takia koti näyttää tällä hetkellä... Sanoinkuvaamattomalta. Ei vaan kerkeä eikä jaksa siivota. Tosin tänään ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja uhrata toisen vapaapäiväni ainakin keveään siivoiluun. Sinänsä hyvin alkaa, kun vasta tunti sitten pääsin ylös sängystä... Krhm. Mutta niin, joulua olen laittanut kuitenkin jonkin verran esille. Ja kun näin suloisia huopatähtiä työpaikan askartelupuolella, niin pakkohan niitä oli ostaa mukaan ja laittaa ikkunaan roikkumaan siimalla. Tosin, ensin tuunasin niitä hiukan ja laitoin kimalleliimaa tuomaan hiukan kimallusta tähtiin... Kas näin...

Kimalteet eivät oikein näy kuvassa, mutta ne kyllä kimaltelevat oikein nätisti. Varsinkin illalla kun valo osuu pöytälampusta niihin. Lisäksi, tähdet ovat niin keveitä, että alapuolella olevan patterin kuumuus (tai siis kuuma ilmavirta) liikuttelee niitä koko ajan. Tykkään kovasti!

Näin tänään. Koetan saada ensi viikollakin merkinnän aikaan ja käsitellä vihdoin niitä bb-voiteita. Ja kertoa vähän mitä muuta kosmetiikkaa tässä on tullut haalittua. On nimittäin tullut osteltua vähän kaikenlaista... Sanotaanko näin, että lähti taas vähän käsistä kun tuli veronpalautukset... Krhm.

Ei mulla muuta nyt. Pus och kram!