Pages - Menu

28. huhtikuuta 2011

Elämäin levyt, part I

Ajattelin ihan sarrrrrrrjana kertoa minulle tärkeistä musiikillisista julkaisuista. Järjestys, missä näistä kerron, ei kerro mitään levyn tärkeydestä. Jokainen levy on tärkein omalla tavallaan.

Så här...

TYPE O NEGATIVE: October Rust

Kuva on täältä
Musiikki on aina ollut iso osa elämääni. Muistan jo varhaislapsuudesta, miten automatkoilla ympäri Pohjoismaiden soi auton kasettisoittimesta joko Junnu Vainiota, Juicea tai Beatleseja. Ehkäpä tuo Beatlesin kuuntelu jotenkin sai aikaan sen, että tykästyin Type O Negativeen lukion ensimmäisellä kovin (ja samalla löysin raskaamman musiikin ihanuudet, tosin en vieläkään ihan kaikenlaista örinää sulata... Olen aika pirun kranttu). Type O Negative on maininnut yhdeksi suureksi vaikuttajakseen juurikin The Beatlesin.

Levynä October Rust on mielestäni helpoimpia Typen levyjä. Se on eheä kokonaisuus, ja no ainakin kaikkien vähänkään gootahtavien neitokaisten tulisi sulaa parin ensimmäisen biisin aikana. Niin kaihoisasti Mr. Steele julistaa rakastavansa, ja palvovansa. Tätä levyä tuli kuunneltua ja paljon lukiossa ollessa. Tapasin maata sängyllä pimeässä huoneessa ja kuunnella, kuinka Mr. Steele lauloi matalalta ja pehmeästi. Ehkä pientä teiniangstailun makua moisessa hommassa, mutta luulen että se oli eräänlaista meditaatiota. Hetkeen keskittymistä. Ja koska levynä October Rust on hyvin eheä kokonaisuus, siihen on helppo sukeltaa ja unohtaa itsensä täysin.



Peter Steele kuoli äkillisesti vähän reilu vuosi sitten, ja jos joku muistaa aina sen hetken missä oli kun kuuli Michael Jacksonin kuolemasta, niin minä muistan AINA missä olin ja mitä tein kun kuulin Peter Steelen kuolemasta. Istuin töissä, aurinko paistoi nätisti näppikselle ja kuuntelin Type O Negativen September Sun- kappaletta. En koskaan, ennen Steelen kuolemaa, tajunnut täysin miten merkittävästä bändistä minulle henkilökohtaisesti, oli kyse. Mielestäni Type O Negative on hyvin aliarvostettu, Peter Steel kun oli lopulta nero niin säveltäjänä kuin sanoittajanakin. Ei tosin pidä väheksyä Josh Silverin osuutta bändin musiikin erinomaisuudessa. Muut bändin levyt ovat vaikeampia, ja vaativat kuulijalta enemmän, mutta kun ne aukeavat... Sitä pääsee kosketuksiinsa sellaisten puolten kanssa itsestään, joita ei tiennyt olevan.

October Rust Wikipediassa

Type O Negative Wikipediassa

Peter Steele Wikipediassa



Ja sitten lopuksi vielä päivän öögat...

Pohjalla tavalliseen tapaan UDPP, kulmaluulla ja sisänurkassa YR:n Matte Tri-Tone luomiväripaletin vaalein sävy, luomella tummemmat sävyt (vaaleampi sisällä, tummempi ulkonurkalla), paletin väri on Mauve Cendré. Alaluomella vaaleampaa sävyä niistä paletin tummista sävyistä. Yläluomella rajaus Lumenen mustalla rajauskynällä, alaluomella vesirajassa Rimmellin valkoinen kajal. Ripsissä Maybellinen Colossal.


Ei kommentteja: