Pages - Menu

Näytetään tekstit, joissa on tunniste jäkäjäkä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jäkäjäkä. Näytä kaikki tekstit

16. elokuuta 2011

Säälittäviä lappusia ja huulipuna-addiktion synty

Ensinnäkin. Mistä lähtien VR:n Junamaateista tulostettavat liput on olleet säälittäviä paperilappusia, jotka menevät hukkaan varmaan heti ensimmäisen tunnin sisällä? Oikeasti, tänään olin lähes shokissa kun käväisin tulostamassa netistä ostamani lipun loppukuun reissailua varten. Siis tuo menee hukkaan alta aikayksikön! Nyt se on kolmen kynsilakkapullon alla kirjahyllyssä, ja toivon etten unenpöpperössä aamulla tai illalla siirrä siitä mihinkään. EN YMMÄRRÄ.

Toiseksikin, lipesin hieman tänään ja ostin Lumenen uusitun Natural Coden kosteutusvoiteen nimeltään Keep It Cool. Testailen mokomaa ja raportoin sitten. Vaikuttaa aika lupaavalta, ja testeriä kokeilin kädelle, eikä tuntunut vetävän ihoa rutikuivaksi. Ehkäpä tässä on uusi rakkaus, kuka tietää.

Ei minulla tänään sen ihmeempiä. Huulipuniin on nyt syntymässä pienen pieni addiktio, I can feel it! Olen etsiskellyt sopivaa mattapunaa jo pitkään, ehkäpä tämä NYXin puna olisi THE ONE... Pelottavan nopeasti addiktio syntynyt, viikon käytin huulipunaa ja nyt olen ihan in love with them.

Tässä vielä tämän päivän silmiä ja huulia:

Pohjalla UDPP, sisänurkassa ja kulmaluulla MF:n Pale Pebble, sekä aavistus YR:n Mantelivaniljaa.
Liikkuvallaluomella ja luomivaossa MNY:n Bohemian linjan sitä ihanaa taupea, jolla ei ole nimeä ja jonka numeroa en luonnollisesti muistanut ottaa talteen.
Luomivaossa MSCHICin luomivärinappi, väri Ash
Rajaus TBS:n eyelinerilla, ripsissä Maybellinen Colossal
Alaluomella Lumenen mustan rajauskynän päälle taputeltuna MNY:n taupea. Vesirajassa Lumenen musta rajauskynä myös.

Kulmakarvat ovat nyppimisen tarpeessa, oh my, oh my... 

Huulissa Avonin jokin huulipuna sävyssä Carnation (sample on minulla ko. huulipunasta ja siinä lukee vain nimi, ei muuta)

Syksy tulossa ja ihoni on sellaisessa kunnossa että itkettää. Primerin joutuu taas kaivamaan esiin, koska muuten esimerkiksi nenänpää näyttää lähinnä siltä, että se olisi pieniä reikiä täynnä. Ah laajentuneiden ihohuokosten autuutta. NOT!

22. heinäkuuta 2011

Savitouhuja (ja jälleen kitinää bloggerista...)

Kuun alussa, kun kunnioitettava 30 ikä tuli täyteen, sain Hyvinvoinnintavaratalosta tekstiviestin, jossa onniteltiin ja kerrottiin 5€ arvoisesta lahjakortista. HIENOA, I might say.

Tästä intoutuneena tietenkin halusin ostaa jotain ja päädyin siihen tulokseen pitkällisten pohdintojen jälkeen, että nyt on koetettava savea. Tuumasta toimeen siis. Muistin lukeneeni Kemikaalicocktailista Nooran ylistyssanoja savesta, joten pakkohan munkin oli koettaa! Tilaukseen lähti siis Logonan LavaErde Rhassoul savipesujauhe. Hetken aikaa sain odottaa pötkylääni, sillä se oli Hyvinvoinnintavaratalon varastoista loppunut, mutta tällä viikolla sitten se saapui luokseni.

Eilen sitten ajattelin, iltavuoron jälkeen, että nyt on savea hyvä testata. Iho oli nimittäin uskomattomassa kunnossa, olin hikoillut koko päivän, ilma oli ollut kostea ja kuuma. Eli huokoset ammottivat avoinna, ja iho kiilteli kuin kiiltonahka konsanaan. Ajattelin tehdä ns. kaksoispuhdistuksen, mutta hieman soveltaen.

Ensin puhdistin meikin pois Mariloun putsarilla ja silmämeikit YR:n silmämeikinpoistovedellä. Tavallisesti otan kamat pois kasvoilta Sensain Sponge Chiefillä, mutta tällä kertaa käytin vettä ja nimenomaan LÄMMINTÄ vettä, että huokoset pysyisivät avoinna. Sitten sekoitin töhnän jauheesta. Tässä tuli tehtyä pieni virhe, sillä laitoin astiaan ensin jauheen ja sitten vasta veden. EI NÄIN. Varsinkin kun vettä tuli laitettua liikaa. Eli töhnää tuli sitten tehtyä vähän runsaampi satsi koska piti sitten lisätä jauhetta aika paljon. Mitä tästä opimme: ENSIN VESI, sitten jauhe. Töhnä toimi aikasta hyvin. Hieroin kasvojani hellästi noin 3 minuuttia, ja sain samalla siis myös eräänlaisen mikrokuorinnan. Savi ei nimittäin liukene veteen täysin vaan erittäin hienoa raetta jää, joka sitten toimii mikrokuorintana. Huuhdoin töhnän pois, ja viimeistelin puhdistuksen Naturadon Laventelivedellä. Sitten silmänympärysvoidetta ja seerumia kasvoille. Ja ai että, kun oli pehmyt nassu, eikä laajentuneista ihohuokosista tai kiillosta tietoakaan! Yön nukuttuani ja aamulla peiliin katsahtaessani olin täysin ihastuksissani! Iho oli kirkas, ei punoittanut ja huokoset supistuneet!

Eli, toisinsanoen, Logonan LavaErde Rhassaul savi on uusi rakkauteni. Luulen, että se on jokapäiväiseen puhdistukseen liian ytyä, mutta ehkäpä pari kertaa viikkoon on sopiva määrä. Tai jos iho on ihan hirveässä kunnossa, niin jokatoinen päivä. Puhun siis nyt omasta ihostani, joka on sekaiho, herkkä ja nähtävästi on ilmaantunut myös couperosaa poskille.

Tämä tökötti on myös monikäyttöistä. Sitä voi käyttää hiuksiin, sekoittaa mukaan samppooseen tai putsariin. Ja toimii myös naamiona, jos tekee töhnästä hieman paksumman.Ja tuo jauhe kestänee "hetken", sitä ei nimittäin ainakaan kasvojen käsittelyyn tarvitse paljoa. Eli kenkkuilevan ihon omaavat siskot ja veljet, koittakaapa savea!






EDIT 19.03
HEI TE JOTKA OLETTE BLOGGERIA PIDEMPÄÄN KÄYTTÄNEET... Mistä johtuu, että tekstin riviväli muuttuu kuvan jälkeen? Ennen kuvaa se on puolitoista, kuvan jälkeen tasan yksi. Koetin katsoa HTML-koodia, mutta en nähnyt mitään kummallista. Ärsyttävää... :| 

27. kesäkuuta 2011

Ei alelöytöjä

Kiersin tänään tämän pikkuisen kaupungin kaikki alelaarit. KAIKKI. Niin vaate- kuin kosmetiikka-alelaarit. Ja ei niin mitään. Ainoastaan löytyi MF:n Earth Spirits solo-luomivärinappi Pale Pebble vähän halvemmalla. Luottonappi kulmaluulle ja sisänurkkaan. Ja edellinen alkaa olla tiensä päässä! Joten no, jokin pieni löytö sentään. Maksoi vaivaiset 3,90€. Mutta muuten ei sitten MITÄÄN. Emotionissa fiilistelin hetken Lancomen jotain violetin sävyjä sisältävää palettia, mutta vain testeri oli enää jäljellä... Yhyy, itkuvinku!

Vaatteita ei löytynyt. En valitettavasti ole tätä vaatesuunnittelijoiden suosimaa "no ass, no tummy, no hips"-mallia, vaan enemmänkin sellainen... Uah, no PinUpmaisempi. Ja voin kertoa, että housujen löytäminen on yhtä tuskaa. Jos ne sopivat lantiolta, niin vyötäröltä sitten ovat liian löysät. Jos ottaa pienemmän koon vyötärön sopivuutta ajatellen, niin eivät muuten mene sitten jalkaan ollenkaan. Olen oppinut tykkäämään lantiostani, se on leveä ja ahteria on siunaantunut. Mutta so what... Kun vaan nyt joku suunnittelija tajuaisi sitten tehdä malliselleni naiselle housuja!!! Roar! XXL-osaston housut taas eivät sitten istu muuten, ja niissäkin vyötärö on auttamattomasti aina liian iso. Tätä se on, kun on välimallin nainen.

Tein kuitenkin löydön ennen juhannusta, paikallisesta Minimanista. Jossain muuallakin on jo hieman kirjoiteltu Maybellinen MNY-sarjasta. No, löysin MNY-sarjan Bohemian- kokoelmasta TÄYDELLISEN luomivärin arkeen. Kas tässä:


En oikein tiedä minkä värinen tämä nappi on, nimeä mokomalla ei ole. Mutta kaipa tuonne taupe-perheeseen tämän voisi laittaa. Laadultaan tämä on LOISTAVA. Himmeän satiininen, pigmenttiä riittää ja häivyttyy fantastisesti. Ja hintaa oli hurjat 4,90€! Aivan mahtava hankinta, etten sanoisi.
Tässä tämä ihanuus in action:

Olen edelleen kuin kalkkilaivan kapteeni. Mutta no... Katotaan parin kuukauden päästä uudelleen.
Kulmaluulla ja sisänurkassa MF:n Pale Pebble. Luomella sitten tuota MNY:n nappia ja Lumenen mustalla rajauskynällä rajaus.
Alaluomella rajaus Lumenen Syyssade-duon tummemmalla sävyllä, ja sitä taitaa olla myös hieman yläluomen ulkonurkassa.



Juhannuksena oli mahtavat pirskeet. Tanssin, tapasin uusia ihmisiä ja kuvasin. Aivan mahtava juhannus! Kiitos kovin juhlien järjestäjille! Seuraava päivä olikin yhtä lööbausta ja jäätelöä...

Omnomnom... :) 

16. huhtikuuta 2011

Ankara mötikkä, eli kaulakoru Onyx-riipuksella

Posti toi alkuviikosta paljon korukrääsää ja mukana tuli myös jumalattoman kokoinen Onyx-brioletti/riipus. En oikein tiennyt mitä tehdä sen kanssa. Laitoin siihen vain riipuspidikkeen kiinni ja väänsin 1,2mm kovasta hopealangasta vielä renkulan, että mokoman sai puuvillanyöriin ripustettua. Sitten iski totaalinen tyhjyys. Mokoma näytti turhankin synkältä mustana, mustaan puuvillanyöriin pujotettuna. Kun jotenkin saisi hopeaa...

Inspiraatio iski, kun hokasin 0,3mm pehmeää hopealankaa. Ja lopputulos... Se on tässä...

Kuva on otettu tietokonepöydällä, auringon paistaessa. Läppärissäni on vihertävä kansi, ja kivasti sitten heijastanut tuohon kuvan yläreunaan.

Aurinko paistaa. Kadut pöllyää. Tuntuu, että naama, sieraimet, silmät ja iho on täynnä sitä pirun katupölyä. Yääh.