Pages - Menu

2. syyskuuta 2012

Helmiäishelmiä ja hopeaa

En nyt muista, olenko tätä korua jo esitellyt täällä. En omasta mielestäni, mutta jos olen niin nyt tulee tupla sitten. Saa hihkaista, jos tämä on jo jossain vilahtanut..

Kyseessä on hyvälle työkaverille tehty rannekoru, joka symboloi hänen perhettään. Työkaverini on minun ikäiseni, eli 31- vuotias. Hänellä on kaksi lasta ja on ollut miehensä kanssa yhdessä huimat 15 vuotta! Se on harvinaista näinä aikoina, että pysytään yhdessä niinkin nuoresta iästä saakka. Minusta upeaa.

Työkaverini halusi korun, jossa olisi hänen lastensa ja miehensä nimien alkukirjaimet. Lisäksi hän halusi helmiäishelmiä. Yhdistin siis hopean herkkiin luonnonvalkoisiin helmiin, ja lukon luo kiinnitin vielä Swarovskin kristallisen sydämen symboloimaan rakkautta.

Hieman piti muuttaa tätä valmistumisen jälkeen, sillä jatkoketju (johon siis lukko tulee kiinni) oli niin huteraa tekoa, että niin minä kuin korun käyttäjäkin oli ihan sitä mieltä ettei se tule kestämään. Hankin tilalle sitten hopeisia tuplarenkaita, jotka linkitin toisiinsa. Ja nyt on sitten hyvä kuulemma. Itse tykkään tästä korusta todella paljon, patinoitu hopea luo upean kontrastin noihin luonnonvalkoisiin helmiin. Ja kyllä korun tilaajakin oli tyytyväinen. 



Muuten onkin sitten pitänyt kiirettä. On paljon korutilauksia tullut, ja lisäksi työt vievät aikaa. Ja on vähän muutakin kivaa tässä tapahtunut, mutta ei siitä sen enempiä. Flunssa päällä juuri tällä hetkellä, enkä tunnu saavan mitään koruprojekteja loppuun, koska energia ei vain riitä. Mutta no, jahka töistä tulee hiukan vapaata niin aion omistaa yhden täyden päivän koruilulle ja projektien loppuun saattamiseen.

Iho on alkanut reagoida jo lähestyvään syksyyn, pientä näppyä koko otsa täynnä ja minua ketuttaa. Seuraavana palkkapäivänä pitää astella apteekkiin ostamaan La Roche-Posayn ihmevoide, sillä alkaa mennä jo hermot. Kosteutta ihoni kaipaa, mutta mikään tällä hetkillä kaapissa olevista voiteista ei vaan toimi. Yhyy!

Uutta asuntoakin pitänee ryhtyä katselemaan, sillä kuulin huhuja putkirempasta. IIK! No, kyllä tämä tästä taas. Pitää vain ottaa asia kerrallaan ja hengittää.

Just keep breathing.

PS. Ulkoasumuokkaus on pahasti kesken, yritän jotain tolkkua saada tuosta pirun CSS:tä, mutta ei se helppoa ole. Eli joo, tiedän että tällä hetkellä blogi näyttänee ihan sekasotkulta. Mutta jahka aikaa on, järjestelen tämän selkeämmäksi. Kiiiiiitos kärsivällisyydestä. :)

4 kommenttia:

Anzu-Anssu kirjoitti...

Todella kaunis tuo rannekoru!! :)
Taitava olet!

Milla kirjoitti...

Kiitos, kiitos. Sitä kehittyy, kun harjoittelee. Tykkään tuosta itsekin tosi paljon ja onneksi tykkää sen omistajakin. :)

Anonyymi kirjoitti...

Moi Millis,

törmäsin Hesarissa mielenkiintoiseen pikku artikkeliin... tiedän että sä olet kiinnostunut mineraaleista ja luonnonkosmetiikasta, tää saattais olla suakin kiinnostava. En tiedä oletko jo tehnyt postausta jossa verrataan petrokemiaa ja luonnonkosmetiikkaa, tai että kiinnostaako sua sellaista tehdä, mutta ainakin semmoista olisi kiva lukea :)

http://www.hs.fi/kotimaa/Meikeiss%C3%A4+on+ihmisille+vaarallisia+kemikaaleja/a1305597300263

-Kananen

Milla kirjoitti...

Pitääpä lukea tuo ja pitää sitten myös miettiä tuota postauksen tekemistä (sikäli kun kerkeän jossain vaiheessa paneutumaan asiaan tarkemmin, tuntuu että olen vaan koko ajan töissä...). Itsehän en ole mikään kemian asiantuntija, mutta kyllähän se on pitkään jo tiedetty, että meikeissä on kaikenlaisia myrkkyjä. Luonnonkosmetiikka on asia erikseen, mutta en luonnonkosmetiikkaakaan kyllä lukisi ns. turvalliseksi. Jotkut kun voivat olla yliherkkiä niiden sisältämille luonnon raaka-aineille.

Mutta, kiitos Kananen vinkistä. Miss you lot's and lot's!