Pages - Menu

25. elokuuta 2011

Aarteita

Ensin haluan onnitella itseäni, että odotin kärsivällisesti kun tämä työkoneeni, eli tuttavallisemmin "helvetin puksumaattori!!!", kelasi itsensä pystyyn ja onnistuin jopa ottamaan kuvat ulos kamerastani ja tekemään ne vielä. Voin kertoa, että työkoneeni on vanha HP, joka siis jumii esimerkiksi siitä kun Chromessa on enemmän kuin viisi välilehteä auki. Tää on vähän vanha, 2006 ostettu ja käyttistä ei ole sen jälkeen uudelleen laitettu. Ei ihme, että menee välillä solmuun.

Mutta niin, ajattelin tänään esitellä teille rakkaita korujani. Suurinosa on sormuksia jostain kumman syystä, eikä yksiäkään korvakoruja ole listaan eksynyt.


Pisimpään mukana kulkeneet ovat tässä. Kaksi kalevalakorun sormusta, joista toista löytänee vielä kaupoista, mutta toinen onkin sitten vähän harvinaisempi. Toinen on edesmenneen mummini perintöä, toinen lakkiaislahjaksi saatu silloin reilu kymmenen vuotta sitten... Joskus muinoin nämä mahtuivat minulla peukaloihin, mutta nykyään ei taida enää mahtua. En tiedä. Ovat nätisti patinoituneet, enkä ole halunnut siksi viedä puhdistettavaksi. Minusta hopea on kauneimmillaan silloin, kun se on saanut vähän ajanpatinaa pintaan.


Neetan minulle lahjaksi tekemä sormus. Valmiiksi jo patinoitu ja muutenkin ainutlaatuinen. Mustien kimaltavien kivien joukossa on yksi kirkas muistuttamassa siitä valosta tunnelin päässä. Hyvin merkityksellinen sormus minulle. Kiitos, Neeta.




Tämä kaunokainen on kotoisin Juhlsin hopeagalleriasta Norjasta. Vanhempani toivat minulle sen aikoinaan, kun olivat Norjassa reissussa. Äitini oli valinnut tämän minulle, sanoi vain, että oli juuri minun näköiseni sormus. Ja en voisi enempää olla samaa mieltä. Pidän korun orgaanisesta muotoilusta, ja siitä että siinä on kekseliäästi käytetty myös reuna hyväksi istuttamalla sinnekin yksi kivi. Pienempi kivi on onyx ja suurempi kivi spektroliitti. Ei ihan arkena tule tätä kaunokaista pidettyä, for special occations only.


Tämän teetin Neetalla aikoinaan, pikkusormisormushan tämän pitäisi olla, mutta minulla se on kotiutunut aika tehokkaasti tuohon ekan ja tokan rystysen väliin. Erittäin monikäyttöinen kaunokainen, menee arkena ja sitten taas juhlissakin on kyllä tarpeeksi kimalteleva. Tykkään kovasti!


Riipuksista rakkaimmat ovat tässä. Pari Fashionologyn riipusta, sekä erästä pienestä putiikista aikoinaan ostettu "Faith"- riipus. En ole kova pitämään kaulakoruja, varsinkaan kovin näyttäviä sellaisia. Mutta nämä on yleensä ollut kaulassa, jos jotain on ollut. Tai siis jokin näistä. Olisko hieman liikaa, jos kaikki laittais samalla kertaa...


Neetan käsialaa tämäkin. Yksinkertainen, puhdaslinjainen. Kaunis. Ja kätkee erään merkityksen itseensä.


Se koruista. Jouduin hieman lipsahtamaan kosmetiikanostolakostani ja ostamaan kivipuuterin, koska en vaan näköjään pärjää ilman sitä. Samalla reissulla hokasin paikallisesta Emotionista pitkään etsimiäni muovipurkkeja, joihin laittaa kaikkia jauhemaisia sampleja. Ei niitä luomivärejä, vaan highlightereita sun muita. Fyrinnaen upea, mahtava, ihana Confidence- highlighter, tai siis kaksi samplea siitä, pääsivät nyt saman katon alle. Autuutta!


Confidence on paras hightlighter, mitä olen koskaan käyttänyt. Se on väriltään hyvin hennon pinkkiä, kasvoilla se käyttäytyy hyvin ja on todella hienojakoista. Sillä saa sellaisen luonollisen korostuksen, tai jos kerrostaa niin saa ne poskipäät hohtamaan kyllä kaivolta kotiakin jos haluaa. Suosittelen varsinkin meille kylmäsävyisille kalkkilaivankapteeneille lämpimästi.

Lopuksi vielä päivän meikkiä... Halusin vähän poiketa kaavasta ja väsäilin kissamaiset pinkki/tummanharmaa- silmät. Kuvissa ihonväri muuten vaihtuu radikaalisti, valo on ihmeellinen. En tiedä kumpi on lähempänä totuutta. Ehkä tummempi.

Pohjalla UDPP. Kulmaluulla ja sisänurkassa MF:n Pale Pebble. Liikkuvalla luomella ja luomivaossa sisäpuolella MUS:in Hyacint, ulkopuolella liikkuvalla luomella ja luomivaossa Evelinen tummanharmaa, sama tummanharmaa myös alaluomen ulkonurkassa.. Rajaus TBS:n eyeliner, ripsissä Maybellinen Colossal

Ja joo, ei kannata edes katsoa noita mun kulmakarvoja. Kasvatusprojekti meneillään, menevät ihan miten sattuu mokomat.


Näin tänään. Reissuun lähten aikaisin lauantai-aamuna. Voi olla, että sitä ennen vielä ehkä jotain pientä päivitystä. Mutta uskoisin palaavani blogosfääriin vastan ensiviikolla. Saa silti hei kommentoida! :)

2 kommenttia:

Neeta Inari kirjoitti...

Abua, noinko monta sormusta mä oon sulle tehny? :) Näin se aika kuluu...

Milla kirjoitti...

Nuin monta, kyllä. :) Kohta ollaan vanhainkodissa ja ajetaan kilpaa rollaattoreilla!