Pages - Menu

1. syyskuuta 2011

Tarinoita hiuksistani

Ensialkuun kiroan alimpaan helvettiin tämän flunssan, joka nyt sitten esti minua menemästä salille rääkkäytymään tänään.

Se siitä.

Hiukset. Kyllä, ne ovat minulle aika iso juttu. Olen aina ollut ylpeä hiuksistani, sillä ne kasvavat aika vauhtia ja vaikkakin hiuslaatuni on ohut, on niitä siunaantunut tähän isoon kalloon PALJON. Olen vuosien aikana rääkännyt hiuksiani erilaisin värikokeiluin. Ja no, siis... Kolmannella luokalla ehkä oli siis ihan blondi tukka ja otsatukassa ihana permis. Siis sehän oli ihan hirvittävää, mutta koska Barbiella oli sellainen tukka niin minäkin halusin!

Yläasteella taas kokeilin kaikki värit pähkinänruskeasta ihan pikimustaan. Ja mustaksi se sitten jäikin hetkeksi, kunnes jossain vaiheessa (kun goottiuteni oli vasta puhkeamassa, ja siihen aikaan Morticiassa myyjättärenä ollut Riitta vaikutti PALJON siihen miten pukeuduin, huh että olin helppo asiakas! He jotka Riitan tietävät, tietävät myös sen, että se nainen osaa myydä...) intouduin shokkivärikokeiluihin. Ja no, pikimustasta Manic Panicin Vampire Rediin kun yritetään, niin siinä saa tukka tuta "pari" värinpoistoa. Lopputuloshan oli sitten se, että juuresta hiukset olivat punaiset ja sitten liukuvärjäytyivät mustiksi latvoihin mentäessä. Hiukseni ovat olleet pinkit, punaiset, purppurat, violetit... Ja sitten, 29-vuotiaana mulla meni käämit täysin ja vaihdoin takaisin mustaan. Oikeastaan vain sen takia, että halusin meikata muillakin väreillä kuin pinkeillä, punaisilla, purppuroilla tai violeteilla. Koska, siis... Eihän nyt mitään vihreitä käytetä jos on pinkki tukka!-neuroosini oli hyvinkin paha.

Ja nyt olenkin sitten ollut ihan tyytyväinen tähän mustaan. Ja leikkaukseen myös. Se on muuten uskomatonta, miten paljon vaikuttaa, ainakin minulla, omaan oloon hiusten leikkaus. Muuttaessani tälle paikkakunnalle jouduin jättämään luottokampaajani opiskelupaikkakunnalle. Kokeilin täällä sitten yhtä suhteellisen suurta (paikallisesti) kampaamoa. Ja siellä.. OIKEASTI... Kerroin kampaajalleni kärsineeni pälvikaljusta pienenä, ja olevani hyvilläni että enää ei löydy kaljua kohtaa mistään. Ja mitä kampaaja vastasi? "Niin, ei ainakaan vielä löydy kaljua kohtaa...". Jos tokaisu oli tarkoitettu vitsiksi, niin ainakaan äänensävy ei sitä paljastanut. Voitte uskoa, että en puhunut loppuaikana mitään, vaan annoin kampaajan leikata. Ja sitten tämä kampaajatar osasi vielä föönata hiukseni niin, että pääni näytti neliöltä. Voitte muuten uskoa, etten IKINÄ enää mene siihen kampaamoon. Ja se on vain tuon kampaajan syy. EI NOIN PUHUTA MAKSAVALLE ASIAKKAALLE. IKINÄ.

Tuon kauhukokemuksen jälkeen vaihdoin paikallisen mallitoimiston kampaajaan, ja hän on kyllä osannut leikata hiukseni aina UPEASTI. Otsatukkanikin on hyvä, vaikka minulla on kaksi (2, KAKSI) pyörrettä tuossa otsalla, jotka sitten vääntävät hiukset välillä ns. Abba-malliin...

Ja niin, olen aina värjäillyt hiukseni itse. Kerran erehdyin menemään kampaajalle värjäämään silloista kirkkaanpunaista tukkaani samanlaiseksi, mutta kestovärillä. Kampaaja oli vakuuttanut, että hänellä on väri joka on ihan samaa kylmää sävyä ja kestoväri. Tottahan toki luotin kampaajan, ammattilaisen sanaan. No, lopputulos oli hyvin lämmin ORANSSI. Kampaaja haki viereisen puodin työntekijän "ihastelemaan" väriä, koska huomasi etten ollut tyytyväinen. Totesin kampaajalle, että tämä ei ole se mitä halusin ja jätin maksamatta. Palasin kotiin, ja iskin Diractionin Poppy Redin päähän kolmeksi tunniksi. Puuh...

Värjäyksestä puheenollen, eilen huomasin paikallisen Minimanin kosmetiikkaosastolla Frank Provostin hyllyn, joka oli täytetty hiusväreillä ja värjäyskipoilla. Kipon sai, jos osti värin. 9,50€ väristä ei ollut mielestäni paljon, joten tarttui mukaani sitten se... Ja tällaista löytyi paketin sisältä:

Kuvanlaatu ei ole paras mahdollinen, valo oli uskomattoman oranssi ja yritin Photarissa korjailla lisäämällä syaania. Voi olla, että menin hieman yli...
Mukana tuli siis samat kamat, mitä muidenkin värjäyspakettin mukana, ja värjäyssivellin. Ja tuon kipon sai tosiaan kaupanpäälle. Ei ihan turha diili, sanoisin.

Hiustenhoidon suhteen olen aina ollut aika pedantti. Hoidan hiuksiani aika pieteetillä, kartan kaikkia Lorkun markettikamoja, oikeastaan markettituotteista XZ on ainoa merkki, jota joskus ostan. Muuten luotan kampaamoissa myytäviin tuotteisiin. Silikoni-kysymyksessä olen puolueeton. Jos muistaa syväpuhdistavalla pestä pari kertaa kuussa, ei kampaajani mukaan silikonista ole pahemmin haittaa. Itse käytän Urban Culturen Clean Slate- syväpuhdistavaa shampoota. Urban Culture on myös tehnyt hoitoaineen, jota ilman en voi talvea viettää. Gasoline on uskomaton hoitsikka! Se kosteuttaa, selvittää, antaa kiiltoa ja kosteutta. Ja tuoksuu ihanalta. Valitettavasti ainakin Hairstorella Gasolinea on saatavilla säännöllisen epäsäännöllisesti. Vaan nyt oli, ja kävinkin eilen hakemassa pötkylän kotiin...

Taas pärjää talven yli...
Tällaisia juttuja tänään. Meikkivoiteen metsästys jatkuu yhä... Ehkä pitäisi vaan kääntyä jonkun meikkausammattilaisen puoleen tässä jutussa? Mites teidän hiusjutut?

6 kommenttia:

hellin kirjoitti...

Varmaan lähes kaikilla on tuskaisia kampaajakokemuksia, niin mullakin. Vitsi, kun mulla olisi ollut eräinäkin kertoja ollut kanttia jättää maksamatta! Onhan se älytöntä maksaa itsensä kipeäksi jostain mihin ei ole ollenkaan tyytyväinen.
Aloitin kampaajalla käymisen vasta vajaa vuosi sitten, viime kerta on ainoa kun olen ollut tyytyväinen. Muutoin on mennyt pieleen väri, leikkaus tms. Ja yleensä tukka on tosiaan föönattu kauhiaksi tätitukaksi. Viimeisin kerta oli ekokampaajalla, ja kaikki meni nappiin, vihdoinkin :) Huomasinkin, että kampaaja kuunteli toiveita tosi tarkkaan. Ekokampaamo oli myös ympäristönä ihan erilainen kuin tavallinen, todella rentouttava kokemus :)

Milla kirjoitti...

Mä olen kans miettinyt ekokampaajalla käyntiä, mutta valitettavasti tässä kotikaupungissani ei tietääkseni sellaista vielä ole. Tosin luottokampaajani käyttää aika paljon TBS:n tuotteita (ihan loogista, kun paikallinen Body Shop on ihan naapurissa). Että jotain ekoa siinäkin. :D

Mut niin, en tosiaan PYSTYNYT vaan maksamaan sille hiusvärini pilanneelle kampaajalle, koska lähdin melkein itku silmissä siitä paikasta ja kampaaja ymmärsi kyllä jo kun katsoin tyrmistyneenä peiliin, ettei maksua ole tulossa. Pahoitteli ja hävisi takahuoneeseen. Minä keräsin kimpsuni ja kampsuni ja painelin pikavauhtia kotiin. Traumahan se melkein oli!

Pumpuli kirjoitti...

Olipas mielenkiintoista lukea sun hiushistoriaa. Monia vaiheita!

Ja olet kyllä niin oikeassa tuossa, että punainen tukka rajoittaa muuta värivalikoimaa aika paljon. Olenkin nyt ihan pulassa kun värjäsin hiukseni vaaleista punaiseksi. Vain puolet meikeistä ja vaatteista tuntuu sopivan. Onneksi on ne sinulta saamani MSCHIC ja Fyrinnae, sillä ne sopii kyllä erinomaisesti. :)

hellin kirjoitti...

Ekokampaajista löytyy lista guuglettamalla, itsekin olin yllättynyt, että tässä pikkukaupungissa sellainen oli. Mutta jos ei ole nyt, niin ehkä joskus tulevaisuudessa? Kuulemma moni kampaaja ryhtyy ekoilemaan allergian takia.
Joo, täysin loogista, ettei maksa pilatusta tukasta. Olisinpa itsekin noin looginen, oon vaan niin miellyttämisenhaluinen, että sanon vaan, että "on tää ihan hyvä" :/ . Tosin nykyään harjoittelen palautteen antamista ravintoloissa, ja sanon ruuasta suoran mielipiteen, mutta toivottavasti tuohon en tule enää kampaajalla tarvetta.

Sonia kirjoitti...

Saattoipa Riitta osata myydä, mutta mä laitoin koko paikan boikottiin, kun sain huonoa palvelua. Ostin korsetin, se repeili ekan kahden käytön jälkeen. Huomasin sitten siinä, että myivät samaa korsettia verkossa nyt kakkoslaatuisena. Soitin ja halusin hinnasta sen verran alennusta tai edes sen suuruisen lahjakortin edes. Esitin asiani kohteliaasti. Riitalle ei käynyt, kun ei ollut kuittia. Oli kuulemma mennyt liian kauan aikaa siitä, kun olin korsetin ostanut. Sattumalta nyt en sattunut pukeutumaan korsettiin kuin kaksi kertaa kolmessa kuukaudessa, joten en olisi voinut havaita virhettä aiemmin. Riitta sanoi, että hän tietää kyllä, ettei kuluttaja-asiamies vaadi kuittia, mutta että voin ihan sitten lähteä sitä kautta etenemään, jos jotain alennuksia haluan saada.

No, Riitta sai pitää parikymppiänsä. Minä en nuorempana oikeuksistani tarpeeksi hyvin tiennyt, mutta tämän jälkeen olen sitten antanut ääneni kuulua toisella tavalla. Aina, kun joku ottaa puheeksi Mortician, kerron katkeruuteni ja tämän katkeruuteni syyn. Siksi avaudun nyt täälläkin. Niitä samoja korsetteja ei paljon muualta siihen aikaan saanut, ja olisi ollut helppo osoittaa, että se on sieltä ostettu. Mulla on jopa hemmetti valokuva siltä päivältä, kun se oli mulla ekan kerran päällä. Mulla ois vaikka todistaja, joka oli mukana kun sen ostin. Mutta ei. Parikymppiä oli nyt Riitalle kynnyskysymys. Sitä saa mitä tilaa, en suosittelisi kohtelemaan nuoriakaan asiakkaita noin.

Milla kirjoitti...

Pupu: Joo, mun hiukset on käyneet läpi monia vaiheita, mutta luulen, että nyt tää musta jää pitkäksi aikaa päälle. Sitten kun ei hiukset enää värjäystä kestä, ostan peruukin. :)

Hellin: Pitääpä googlailla! Tässä kaupungissa on pikkuhiljaa alkanut ekologisuus ottaa sijaa yrittäjien joukossa. Keväällä aukesi aivan mahtava luomupaikka, ehkä täältä jostain löytyy sitten ekokampaajakin!

Miellyttämisenhalu on naisilla jotenkin ylimenevää välillä, eikä ammattilaisen työtä uskalleta kritisoida. Mutta kyllä kampaajalle kannattaa sanoa, jos ei ole tyytyväinen. Se on oppimuskokemus hänellekin, ja jos suuttuu kritiikistä niin voi ehkä miettiä alanvaihtoa. :)

Sonia: Joo, olen kuullut muiltakin valituksia Mortician toiminnasta. Itse olin siellä asiakkaana tosiaan joskus vuonna 2000-2002, silloin Riitta oli minulle ainakin ihan miellyttävä. Ja kuittia vastaan olen palauttanut sinne kyllä tavaraa. Mutta niin, ymmärrän todella hyvin katkeruutesi ja kyllä kyseenalaistan Mortician toiminnan tuossa tilanteessa. Tiesin Riitan bileiden kauttakin, Schattenissa tuli monta kertaa juteltua sen kanssa. En sitten tiedä, vaikuttiko se asiaan.

Mut, oikeesti... Aika perseesti sua on kyllä kohdeltu. :| Nykyään mua ei Morticiaan saa, kun siellä pyörii niitä pikkuruisia, nuoria gootinalkuja ja tällanen mörssäri ja vanhus saa kriisin sellaisessa paikassa.